Kunnallisoikeuden opintomateriaalia kevät 2011

Tenttejä + opintolinkkejä
--

Tampereen yliopiston hallintomalli muuttui 1.1.2011. Tiedekunnat ja laitokset lakkasivat olemasta, ja niiden tilalle muodostettiin yhdeksän tieteenalayksikköä ja kolme erillisyksikköä.

Organisaatiomuutoksesta huolimatta opinto-oppaissa ja opetusohjelmassa olevat tiedot säilytetään lukuvuoden 2010-2011 loppuun saakka tiedekunta- ja laitos-otsikoiden alla. Myös uudet tieteenalayksiköt löytyvät jo kevätlukukaudella 2011 sähköisestä opinto-oppaasta ja opetussuunnitelmasta, mutta niiden alle ei vielä tule opetussuunnitelma- tai opetusohjelmatietoja. Tieteenalayksikkökohtaisilla sivuilla kerrotaan lyhyesti kustakin yksiköstä ja ohjataan tiedekunta- ja laitoskohtaisiin tietoihin. Sivujen on tarkoitus auttaa löytämään opinto-oppaiden ja opetusohjelman tiedot myös uusien yksikköjen alta.

Organisaatiomuutoksesta huolimatta opinto-oppaissa ja opetusohjelmassa olevat tiedot säilytetään lukuvuoden 2010–2011 loppuun saakka tiedekunta- ja laitos-otsikoiden alla. Myös uudet tieteenalayksiköt löytyvät jo kevätlukukaudella 2011 sähköisestä opinto-oppaasta ja opetussuunnitelmasta, mutta niiden alle ei vielä tule opetussuunnitelma- tai opetusohjelmatietoja. Tieteenalayksikkökohtaisilla sivuilla kerrotaan lyhyesti kustakin yksiköstä ja ohjataan tiedekunta- ja laitoskohtaisiin tietoihin. Sivujen on tarkoitus auttaa löytämään opinto-oppaiden ja opetusohjelman tiedot myös uusien yksikköjen alta.

https://www10.uta.fi/opas/index.htm?lvv=2010
-----

KAAVOITUS- JA RAKENTAMISOIKEUS	22.3.2011 klo 16.00	JUHLASALI (PÄÄTALO)	Ryynänen, Aimo
KUNNALLISOIKEUDEN PERUSTEET I	22.3.2011 klo 16.00	JUHLASALI (PÄÄTALO)	Uoti, Asko

---------------------------------------------------------------------------
1 moniste:
------------
Tammikuu 2011
Asko Uoti
lehtori, kunnallisoikeus

KUOIP1
KUNNALLISOIKEUDEN PERUSTEET I
- kevät 2011
KUOIP1
KUNNALLISOIKEUDEN PERUSTEET I
(3 op)

Opintojakson luennot (16 t):
Ti 18.1.2011 – 8.2.2011 viikottain klo 10-12, Väinö Linna-sali
To 20.1.2011 – 27.1.2011 viikottain klo 10-12, Väinö Linna-sali
To 3.2.2011 klo 10-12, Päätalo, lukusali 2 krs.
To 10.2.2011 klo 10-12, Väinö Linna-sali
Luentokuulustelut:
Ti 15.2.2011 klo 10-12, Väinö Linna-sali
Ti 22.3.2011 klo 16-20, Päätalo, juhlasali
(Laitoksen yleinen tentti. Ilmoittauduttava Wentissä)
Ti 19.4.2011 klo 16-20, Päätalo, juhlasali
(Laitoksen yleinen tentti. Ilmoittauduttava Wentissä)
Opintojakson KUOIP1 tavoitteet ja vaatimukset

Tavoitteet:
Antaa perustiedot kunnallisoikeudesta, kunnallisen
itsehallinnon perusteista ja kuntahallinnon oikeudellisista
perusteista.

Vaatimukset:

Luennot (16 t)

Kirjallisuus:

1 Heuru–Mennola–Ryynänen: Kunta – Kunnallisen
itsehallinnon perusteet. Helsinki 2008.
2 Euroopan neuvoston paikallisen itsehallinnon peruskirja
(SopS 65/1991 ja 66/1991).
3 Perehtymien seuraavaan lainsäädäntöön: Suomen
perustuslaki 731/1999, luvut 1–2 ja 11.
Kuntalaki 365/1995.
Luennoilla ilmoitettavat säädökset.

OPINTOJAKSON KUNNALLISOIKEUDEN PERUSTEET I
KESKEINEN SISÄLTÖ

1. KUNNALLISOIKEUS OIKEUDENALANA JA OPPIAINEENA
2. KUNNALLISEN ITSEHALLINNON OIKEUDELLINEN PERUSTA
JA SISÄLTÖ
3. KUNTA OIKEUDELLISENA TOIMIJANA
4. KUNNAN TOIMIALA JA TEHTÄVÄT
5. KUNNAN ASEMAA JA TEHTÄVIÄ MÄÄRITTÄVÄ
LAINSÄÄDÄNTÖ
6. VALTIO, KUNTA JA KUNTALAINEN
7. TALOUS, KUNTA JA KUNTALAINEN
8. KUNNAT JA JULKISTALOUDEN SÄÄNTELY
9. KUNNALLISTALOUDEN VALVONTA
10. KUNNAN TOIMIELIMET JA TOIMIVALLAN JAKO
11. LUOTTAMUSHENKILÖIDEN ASEMA
12. KUNTALAISEN ASEMA JA OIKEUDET
13. OIKEUSTURVA KUNNALLISHALLINNOSSA
14. KUNTIEN YHTEISTOIMINNAN OIKEUDELLINEN PERUSTA
15. KUNTA- JA PALVELURAKENNEUUDISTUS
16. AJANKOHTAISTA KUNNALLISOIKEUDESSA
KUNNALLISOIKEUS OIKEUDENALANA JA
OPPIAINEENA

Mitä kunnallisoikeus on?
�� Kunnallisoikeuden määrittely
- oikeudenalana
- tutkimuksellisesti
- oppiaineena
�� Perinteisesti
- lähellä julkisoikeutta (hallinto-oikeutta)
�� Toimintaympäristö muutoksessa
- mikä muuttuneessa tilanteessa kuuluu
kunnallisoikeuteen?
- yksityisoikeus – julkisoikeus
- erityistoimialat – yleistoimiala
Oikeudellinen näkökulma kuntaan
�� Oikeus asettaa rajoja kunnan toiminnalle
�� Kunnallisen itsehallinnon perustuslainsuoja,
”toimintavapaus”
�� Lainsäädäntöä on kaikessa (julkisessa)
toiminnassa noudatettava
�� Oikeus rajaa menettelyjä ja muotoja
�� Oikeus rajaa harkintavallan käyttöä
Kunnallisoikeudellisen tutkimuksen mahdollisia
näkökulmia
�� Mikä on kuntalaisen oikeus tiettyyn palveluun ja
millä edellytyksillä (esim. hoitotakuu)
(lainopillinen tutkimus)
�� Mitä muissa maissa kuntalaisen/asukaan hoitoon
pääsy edellyttää oikeudellisesti (oikeusvertailu)
�� Miten oikeus vaikuttaa palvelujen saatavuuteen
ja miten kuntien erilaisuus vaikuttaa käytännössä
kyseiseen oikeuteen (oikeussosiologia)
�� Miten lakia tulisi muuttaa, jotta yksilöiden
yhdenvertaisuus ja kuntien toimintavapaus
tulisivat turvatuiksi (oikeuspolitiikka)
Kunnallisoikeus oppiaineena
�� Kuntaa ja kunnallista aluehallintoa tarkastellaan
kunnallisalan koulutuksessa laaja-alaisesti
- Tarkastelun kohteena on koko kunnallisen
toiminnan kannalta keskeinen oikeus
(julkisoikeus – yksityisoikeus). Kunnallisoikeuden
tarkastelussa ja opiskelussa korostuu
funktionaalinen lähestymistapa
- Itsehallintonäkökulma on keskeisesti esillä.
Kunnallista toimintaa tarkastellaan eri
yhteyksissä tästä kontekstista käsin
KUNNALLISEN ITSEHALLINNON
OIKEUDELLINEN PERUSTA JA SISÄLTÖ
Kunnallinen itsehallinto
�� Itsehallinnon säädösperusta
- Suomen perustuslaki, erityisesti
PL 121 §
- Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirja
- Kuntalaki
�� Kuntien ja valtion välisen suhteen muu sääntely
Perustuslaki ja kunta
�� PL 121 §:
- Suomi jakaantuu kuntiin, joiden itsehallinnon
tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon
- Kunnan hallinnon yleisistä perusteista ja
kunnille annettavista tehtävistä säädetään lailla
- Kunnalla on verotusoikeus. Lailla säädetään
verovelvollisuuden ja veron määräytymisen
perusteista sekä verovelvollisen oikeusturvasta
- Itsehallinnosta kuntia suuremmalla alueella
säädetään lailla. Saamelaisilla on saamelaisten
kotiseutualueilla kieltään ja kulttuuriaan
koskeva itsehallinto sen mukaan kuin lailla
säädetään.
Euroopan neuvoston paikallisen itsehallinnon
peruskirja
�� Oikeudelliselta statukseltaan sopimus, joka on
ratifioitu ja saatettu Suomessa voimaan lailla:
- L 1180/1991 ja A 1181/1991

�� Keskeinen sisältö:
- paikallisen itsehallinnon periaatteen
tunnustaminen (2 art.)
- paikallisen itsehallinnon käsite (3 art.)
- paikallisen itsehallinnon laajuus /
läheisyysperiaate (4 art.)
- asianmukaiset hallintorakenteet ( 6 art.)
- paikallisviranomaisten valvontarajoite (8 art.)
- paikallisviranomaisten riittävät taloudelliset
voimavarat (9 art.)

Kuntalaki kunnan peruslakina
�� Oikeuslähdeopillisten sääntöjen valossa
- lex superior derogat legi inferioni
- lex posteriori derogat legi priori
- lex specialis derogat legi generali

�� Kuntalain 1 § lähtökohtana
�� Kuntalain yleissäädösluonne
�� Kuntalain erityissäädösluonne
KUNTA OIKEUDELLISENA TOIMIJANA
�� Kunnan määrittely
- Alueellinen julkisyhteisö (oikeussubjekti), jolla
on itsehallinto (PL 121.1 §, KuntaL 1.1 §,
KJakoL 1.1 §)
�� Kunnan alue (em. Säännökset)
�� Kunnan nimi
- Kunta voi päättää itse
�� Kuntamuoto
- Kaikki kunnat ovat KuntaL:n mukaisia kuntia
- Kunta voi päätöksellään ottaa käyttöön
kaupunki-nimityksen
�� Kunnan jäsenet
- Määritellään lähtökohtaisesti KuntaL:n 4 §:ssä.
Sen mukaan kunnan jäsen on:
1) henkilö, jonka kotikuntalaissa (201/1994)
tarkoitettu kotikunta kyseinen kunta on
(kunnan asukas);
2) yhteisö, laitos ja säätiö, jonka kotipaikka
on kunnassa; sekä
3) se, joka omistaa tai hallitsee kiinteää
omaisuutta kunnassa.
- KotikuntaL 2 §:
”Henkilön kotikunta on jäljempänä tässä laissa
säädetyin poikkeuksin se kunta, jossa hän asuu...”
KUNNAN TOIMIALA JA TEHTÄVÄT
�� Kunnan tehtävät (KuntaL 2 §):
- Kunta hoitaa itsehallinnon nojalla itselleen
ottamansa ja sille laissa säädetyt tehtävät…
- yleistoimiala / erityistoimiala
- Tehtäviä ja velvollisuuksia kunnille tai kunnilta
pois vain säätämällä siitä lailla
- huom. rahoitusperiaate
- Kuntien sopimusperustainen julkisten tehtävien
hoitaminen
- Tehtävien hoitaminen yksin tai yhteistoiminnassa
muiden kuntien kanssa
- Tehtäviensä hoidon edellyttämiä palveluja
kunta voi hankkia myös muilta palvelujen
tuottajilta
�� Kunnan yleistoimivaltuus
- Kysymyksessä on totaliteetti- eli
universaliteettiperiaatteen nimellä kutsuttu
kunnan tehtäväpiirin määräytymisperuste
- useimmissa Euroopan maissa kunnille on
turvattu oikeus ottaa omilla päätöksillään
hoidettavakseen paikallisia tehtäviä
- toimivallan totaalisuus puuttuu kaikilta
muilta julkisoikeudellisilta yhdyskunnilta
lukuun ottamatta alueyhdyskuntia
- Antaa joustavuutta vastata
(yhteis)kuntakehityksen haasteisiin ja
vaatimuksiin
- Ei tunnusta ajatusta siitä, että kunnille kuuluvat
tehtävät olisivat valtiolta ”siirrettyjä”
- kuntien tehtäväkenttä on oikeudellisesti
yhtenäinen säätämistavastaan riippumatta
-----------

2 moniste:
-----------

KUNNAN ASEMAA JA TEHTÄVIÄ MÄÄRITTÄVÄ LAINSÄÄDÄNTÖ

- kunnan toiminnan ohjaus

Lähtökohtana kunnan toimiala ja sen puitteissa tuotetut
palvelu- ja muut suoritteet

Yleinen toimiala -> vapaaehtoiset tehtävät ja palvelut
- Ulkopuoliset voivat tehdä
- Kunta voi luopua näistä kokonaan

Erityistoimiala -> tehtävät ja palvelut, jotka kunnan on
järjestettävä

- Kunnan velvollisuutena olevat viranomaistehtävät
- Kunnan järjestämisvelvollisuuteen kuuluvat
palvelutehtävät, joita yleensä myös kunnan
ulkopuoliset toimijat voivat tehdä

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTOPALVELUJEN OHJAUS

Normiohjaus
lainsäädäntö, muu velvoittava sääntöperustainen
ohjaus

Informaatio-ohjaus
VN:n vahvistama sosiaali- ja terveydenhuollon
kansallinen kehittämisohjelma

Resurssiohjaus
määrärahat, valtionosuudet (STVOL 6 §: VN:n asetus
sosiaali- ja terveydenhuollon voimavaroista)
Valvonnan luonteinen ohjaus
henkilöstön kelpoisuusehdot
lupa- ja ilmoitusmenettelyt
KUNNAN TEHTÄVÄT JA
PALVELUT
Opetus- ja kulttuuripalvelut:
Esiopetus
Perusopetus
Koululaisten aamu- ja
iltapäivätoiminta
Lukio
Ammatillinen peruskoulutus
Ammattikorkeakoulut
Aikuiskoulutus
Taiteen perusopetus
Vapaa sivistystyö
Museot, teatterit, orkesterit
Kirjastot
Sosiaali- ja terveydenhuolto:
Terveydenhuolto:
Kansanterveystyö
Erikoissairaanhoito
Ympäristöterveydenhuolto
Sosiaalihuolto:
- Sosiaalihuoltolain mukaan:
sosiaalipalvelut ja –etuudet,
viimesijainen
toimeentuloturva
Lasten päivähoito
Lastensuojelu
Vanhustenhuolto
Vammaisten palvelut
Päihdehuolto
Toimeentulotuki
Pakolaisten vastaanottaminen,
maahanmuuttajien kotouttaminen,
kuntouttava työtoiminta

KUNNAN TEHTÄVÄT JA PALVELUT

Yhdyskunta- ja tekniset
palvelut:

Kaavoitus- ja maankäyttö
Liikennesuunnittelu ja väylät
Kiinteistö- ja
toimitilapalvelut,
rakennuttaminen
Asuntotoimi
Rakennusvalvonta
Vesihuolto
Jätehuolto
Energiahuolto
Tietoverkot
Liikunta- ja
nuorisotoimi
Pelastustoimi
Ympäristönsuojelu
Elinkeinotoimi
Talous- ja
velkaneuvonta
Kuluttajaneuvonta

VALTIO, KUNTA JA KUNTALAINEN

Lähtökohtana julkisen vallan käyttö ja julkisten
(hallinto)tehtävien hoitaminen
�� Lailla säätämisen velvoite (PL 2.3 §)
�� Lainsäädäntövallan siirtämisen rajoitteet (PL
80 §)
�� Hallintotehtävien antaminen muulle kuin
viranomaiselle (PL 124 §)
Kunnan asukas ja muu jäsen kohtaa julkisen vallan
käytön useimmin ja konkreettisimmin juuri kunnan
toimialaan kuuluvien tehtävien hoidon yhteydessä.
Valtionhallinnon ja kunnallishallinnon
päätöksentekojärjestelmät, toimivaltaiset
viranomaiset ja näiden toiminnan sisäiset ja ulkoiset
valvontajärjestelmät määrittävät ne puitteet, jossa
julkisen vallan käyttö ja julkisten hallintotehtävien
hoitaminen konkretisoituu.
Julkisen vallan käyttö
Käsitteen käytölle on ominaista virkavastuun
perustavassa mielessä se, että julkisen vallan käyttö
säätelee yhteiskunnan toimintaa, jonka avulla
toteutetaan oikeusjärjestyksen tarkoitusta.
�� Kunnallisten virkasääntöjen ongelmallisuus
(ja rajat) -> KVhL:n säätäminen
Toiminta-ulottuvuus (perustuslain 2 luvun
perusoikeussäännökset)
Toimija-ulottuvuus (julkisen vallan subjektit)
- keskeisimmät:
�� Valtio
�� Kunnat
�� Kuntayhtymät
Julkisen vallan väärinkäytön sääntely ja ohjaus:
�� Lakiperustaisuus
�� Harkintavallan rajoitusperiaatteet
�� Perusoikeudet (negatiiviset vapausoikeudet)
Julkisen vallan käyttö – konkretisointia
Julkisen vallan käyttöä ei nähdä olevan sellaisissa
tehtävissä, joissa toteutetaan yksilön lakiin
perustuvaa (normitettua) oikeutta ilman, että tehdään
valituskelpoisia päätöksiä, tai ilman lakiin perustuvia
yksilön oikeusasemaan tai vapauteen puuttuvia
määräyksiä.
Em. kaltaisia, lähinnä toimeksiantotyyppisiksi
luonnehdittavia palvelujen tuottamiseen liittyviä
tehtäviä hoidetaan pääosin esimerkiksi päivähoito- ja
terveydenhuoltohenkilöstön toimesta.
Myöskään työnantajan tavanomaiseen työnjohtooikeuteen
kuuluvan päätösvallan käyttämistä ei voida
pitää julkisen vallan käyttämisenä.
Virkasuhteen alkamiseen, päättymiseen, virasta
pidättämiseen ja harkinnanvaraisen virkavapauden
myöntämiseen liittyvää päätöksentekoa on pidettävä
julkisen vallan käyttämisenä.
Julkisen vallan käyttöä sisältävää tehtävää varten
tulee (pääsääntöisesti) perustaa virka.
�� huom. kuntien virka- ja työsuhteinen henkilöstö
ja sen keskinäisen suhteen ja määrän kehitys
Julkinen hallintotehtävä
Käsittää sekä julkisen vallan käyttöä (yleensä) että
julkisen palvelutehtävän toteuttamista
�� kysymyksessä laaja hallinnollisten tehtävien
kokonaisuus
�� päätetään ainakin jossain määrin toisen edusta,
oikeudesta, velvollisuudesta
�� tosiasiallinen toiminta (hoiva, hoito)
Myös yksityinen toimii julkista hallintotehtävää
hoitaessaan virkavastuulla (RL 40:11)
Yksityisen(kin) on lisäksi noudatettava hyvän
hallinnon periaatteita käyttäessään julkista valtaa
Lisäksi noudatettava kieli- ja julkisuussääntelyn
määräyksiä
Kuntiin kohdistuva valtionvalvonta
Oikeutus:
�� Julkisen vallan käyttö
�� Julkisten (hallinto)tehtävien hoitaminen
Rajat:
�� Itsehallintoyhteisön (kunta) riippumattomuuden
suojaamisintressi
�� Hallinnon yhtenäisyyden vaatimus (mm.
yksilöiden yhdenvertainen kohtelu)
Kunnat valtiossa (20-luku – 40-luku) -
valtionapuvalvonta
Kunnan yleistoimiala/erityistoimiala (50-luku) -
eriytynyt valvonta
Ns. hyvinvointivaltion rakentaminen (60-80-luku) –
yksityiskohtainen valtionvalvonta voimistuu
New public management (90-luku) – kuntien
toimintavapauden lisääntyminen
TALOUS, KUNTA JA KUNTALAINEN
Kuntatalous julkistalouden näkökulmasta
Julkisyhteisöjen menot ovat noin puolet bkt:sta
�� Julkisyhteisöt: valtio, kunnat, kuntayhtymät,
Ahvenanmaan maakuntahallinto,
sosiaaliturvarahastot
Julkisten menojen rahoitus perustuu pääasiassa veroja
maksutuloihin
”Julkinen sektori”, valtion ja kuntien talous, on osa
kansantaloutta. Sen tehtävänä on järjestää ja pääosin
tuottaa palveluja ja etuuksia yksilöille ja yhteisöille.
Kunnat tuottavat n. 2/3 julkisista palveluista (OECD)
Rahoitus:
�� Kuntien omarahoitus (verotulot, osuus
yhteisöveron tuotosta, maksutulot,
lainanotto)
�� Valtion budjettirahoitus / kuntien
valtionapujärjestelmä
Kunnallistalouden oikeudellinen status
Lähtökohtana kunnallista itsehallintoa toteuttava
kunnan talousautonomia (ja sen
vahvistamispyrkimykset)
�� KuntaL 13 §
�� KuntaL 27 §
�� PL 121.3 §
Kunnan vastuu peruspalveluiden rahoituksesta ja
toteuttamisesta
�� Kunnan ensisijainen järjestämisvastuu (KuntaL
2.3 § ja mm. STVOL 4 §)
�� Järjestämisvastuun ala (KuntaL 2.1 §, PL 2 luku
& erityislakien säännökset)
Oikeusperiaatteet kunnallistalouden rajojen
määrittäjinä
Kuntien yleisen toimialan rajat
- periaatteita
�� Tehtävän yleishyödyllisyys
�� Tehtävän paikallisuus
�� Yhdenvertaisuus
- yksityisen tukeminen
�� Hallinnon toissijaisuus ja työnjako muiden
viranomaisten kesken
�� Sopeutuminen muuhun lainsäädäntöön
�� Tarkoitussidonnaisuus
�� Suhteellisuus
KUNNAT JA JULKISTALOUDEN SÄÄNTELY
Kunnallistalouden ja –hallinnon neuvottelukunta
(Kuthanek)
Valtionhallinnon ja Suomen Kuntaliiton välinen yhteistyöja
neuvotteluelin
Valtiovarainministeriön yhteydessä
Perustettu periaatteellisesti tärkeiden ja laajakantoisten
kunnallislainsäädännön sekä kunnallistalouden ja -
hallinnon asioiden käsittelyä varten
Kokoonpano: vähintään 10 ja enintään 14 jäsentä
Toimikausi: kolme vuotta
Tehtävät:
�� käsitellä kuntien hallintoon ja talouteen vaikuttavat
hallituksen esitykset
�� käsitellä valtion talousarvioesityksen kunnallistaloutta
koskevat osat
�� arvioida kunnallistalouden kehitysnäkymiä sekä
�� seurata valtionosuusjärjestelmän toimivuutta ja
tehdä sitä koskevia kehittämisehdotuksia.
Kuntien valtionapujärjestelmä - käsitteitä
VALTIONAPU
VALTIONAPUJÄRJESTELMÄ
VALTIONOSUUS
YLEINEN VALTIONOSUUS
TEHTÄVÄKOHTAINEN VALTIONOSUUS
VALTIONOSUUSTEHTÄVÄT
RAHOITUSAVUSTUS
VALTIONAPUVIRANOMAINEN
VALTIONAVUN SAAJA
Kuntien valtionapujärjestelmä
Yleinen Yleinen
valtionosuus ja
verotulojen tasaus
Rahoitusavustus
Erityinen Tehtäväkohtaiset
valtionosuudet
Tehtäväkohtaiset
valtionavustukset
Lakisidonnaiset Harkinnanvaraiset
Kunnallistalouden suunnitelmallisuus
Kuntien taloudenpidon suunnitteluun vaikuttaa olennaisesti
kunta-valtio-suhteen lainsäädännöllinen perusta, joka
koskee:
- Kuntien kannalta merkityksellisen verovelvollisuuden
ja veron määräytymisen perusteiden sääntelyä (PL
121.3 §)
- Valtionapujen määräytymisen sääntelyä (KVOL ja
muut)
- Kunnallisten maksujen määräytymisen (perusteiden)
sääntelyä
Kuntien muut tulonlähteet:
- Tulot liiketoiminnasta
- Omaisuuden myynnistä
- Rahastoista
- Lainoista
Kunnan verotulot ja kunnalliset maksut
Verot
Verolla ei ole selvää osoitettua vastinetta. Niiden avulla
rahoitetaan julkisyhteisöllistä tehtävienhoitoa ja
palvelutuotantoa
Verotuksen tason määräytymisestä päättäminen viimeistään
kunnan talousarvion käsittelyn yhteydessä
- tuloveroprosentti
- kiinteistöveroprosentti
- muiden verojen määräytyminen
Maksut
Julkisoikeudelliset ja yksityisoikeudelliset maksut –
keskeiset erot:
- Julkisoikeudellinen maksu voidaan ulosottaa ilman
tuomiota
- Julkisoikeudellinen maksu vanhenee viidessä
vuodessa, yksityisoikeudellinen kolmessa vuodessa
- Julkisoikeudellisesta perusteesta johtuvaan saatavaan
ei sovelleta korkolakia
Valtuuston päätösvalta kunnan taloutta
koskevissa asioissa
Toiminnan ja talouden keskeiset tavoitteet
Talouden, rahoituksen ja sijoitustoiminnan perusteet sekä
talousarvio
- Veroista ja maksujen perusteista päättäminen
- Lainanotto (voidaan delegoida)
- periaatteet ja rahastoista päättäminen valtuustolla!
Liikelaitosten tavoitteet
Takaussitoumukset ja muut vakuudet
Tilinpäätös ja vastuuvapaus
Hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat toimielin- ja
henkilövalinnat
Luottamushenkilöiden taloudellisista etuuksista
päättäminen
Kunnan talousarvio ja –suunnitelma (KuntaL 65 §)
Taloussuunnitelma
Lähtökohtana kuntasuunnitelma (1976KunL), joka oli
luonteeltaan periaatepäätös
Suunnittelukausi: kolme vuotta tai enemmän.
Sitovuus: Sitoo henkilöstöä ja toimielimiä
poliittistyyppisesti. Toisaalta kunnan taloussuunnitelma EI
valtuuta määrärahojen käyttöön. Periaatteessa syntynyt
alijäämä tulee kattaa suunnittelukaudella.
Talousarvio
Perinteisestä määrärahaseurannasta on siirrytty tavoite- ja
tulosohjaukseen
Talousarvio voi olla nykyisin varsin yleispiirteinen
asiakirja
Määrärahan vahva yhteys toiminnallisiin ja taloudellisiin
tavoitteisiin
- määrärahat jaetaan luottamushenkilötoimielimille
- resurssienkäyttöä tarkennetaan käyttösuunnitelmilla
Rakenne: - käyttötalousosa ja tuloslaskelmaosa sekä
investointiosa ja rahoitusosa

---------------------------------------------------------
3. moniste:
--------------------------------------

KUNNALLISTALOUDEN VALVONTA

Kuntalähtöinen valvonta:
Sisäinen valvonta
- sisäinen tarkkailu
- seuranta
- sisäinen tarkastus
Ulkoinen valvonta
- asukkaiden valvonta
- tarkastuslautakunta
- tilintarkastus
Valtionvalvonta:
- lääninhallitus ja valtionapuviranomaiset
- erityiset finanssivalvontaorgaanit
Tarkastuslautakunta
Valtuusto asettaa
Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja valtuutettuja
Tehtävät:
�� arvio, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja
taloudelliset tavoitteet toteutuneet
�� valmistelee valtuuston päätettävät hallinnon ja
talouden tarkastusta koskevat asiat
Vaalikelpoisuus tarkastuslautakuntaan
Vaalikelpoinen tarkastuslautakuntaan ei ole:
1) kunnanhallituksen jäsen
2) apulaispormestari
3) kunnallishallituksen jäseneen, kunnanjohtajaan,
pormestarin tai apulaispormestarin hallintolain 28 §:n
2 ja 3 momentissa tarkoitettu läheinen
4) kuntaan tai kunnan määräämisvallassa olevaan
yhteisöön tai säätiön pysyväisluonteisessa
palvelusuhteessa oleva henkilö; eikä
5) henkilö, joka ei ole vaalikelpoinen kunnanhallitukseen
Tilintarkastajat
Vastuu
�� Valtuusto valitsee yhden tai useamman
tilintarkastajan, joka toimii tehtävässään
virkavastuulla.
�� Valtuusto voi erottaa tilintarkastajan toimestaan
kesken toimikauden. Tilintarkastaja voi erota
toimestaan kesken toimikauden.
Pätevyys
- Tilintarkastajan tulee olla julkishallinnon ja –talouden
tilintarkastajalautakunnan hyväksymä henkilö (JHTTtilintarkastaja)
tai yhteisö (JHTT-yhteisö). Yhteisön on määrättävä
vastuunalaiseksi tilintarkastajaksi JHTT-tilintarkastaja. Ellei
tilintarkastajaksi valita yhteisöä ja tilintarkastajia valitaan vain
yksi, on valittava vähintään yksi varatilintarkastaja.
Varatilintarkastajaan sovelletaan, mitä tilintarkastajasta säädetään.
Tilintarkastajan riippumattomuus
- Tilintarkastajalla on oltava edellytykset riippumattoman
tilintarkastuksen toimittamiseen. Jos edellytykset riippumattomaan
tarkastukseen puuttuvat, tilintarkastajan on
kieltäydyttävä vastaanottamasta tehtävää tai luovuttava
siitä.
Tilintarkastajana ei voi toimia henkilö, joka 71 §:n 4
momentin mukaan ei ole vaalikelpoinen
tarkastuslautakuntaan. Tilintarkastajaksi voidaan kuitenkin
valita henkilö, jonka kotikunta kunta ei ole.
Arviointikertomus
Valtuuston tavoitteet ( KuntaL 65§)
Kunnallishallituksen selvitys (KuntaL 69 §)
Tarkastuslautakunnan arvio (KuntaL 71§)
�� miten valtuuston asettamat tavoitteet ovat toteutuneet?
�� valtuuston asettamat sitovat tavoitteet
Tilintarkastuskertomus
Sisältää:
�� Tarkastuksen tulokset
�� Onko tilinpäätös hyväksyttävä
�� voidaanko toimielimen jäsenille ja tehtäväalueen
johtaville viranhaltijoille (tilivelvollinen) myöntää
vastuuvapaus
Mikäli toimittu vastoin lakia tai valtuuston päätöksiä:
�� muistutus (ei voi kohdistaa valtuustoon)
�� selitys ja kunnanhallituksen lausunto
�� valtuusto päättää
KUNNAN TOIMIELIMET JA TOIMIVALLAN
JAKO
Valtuuston valinta / kunnallisvaalit
Äänioikeus on
�� Suomen kansalaisella,
�� EU:n jäsenvaltion kansalaisella ja
�� Islannin ja Norjan kansalaisella,
- joka viimeistään vaalipäivänä täyttää 18-vuotta
- jonka kotikuntalaissa tarkoitettu kotikunta
kyseinen kunta on 51. päivänä ennen vaalipäivää.
�� Ulkomaalaisella, jos hänellä on em. ehtojen lisäksi
ollut kotikunta Suomessa kahden vuoden ajan
Ehdokkaiden asettaminen kunnallisvaaleissa
puoluerekisteriin merkityt puolueet
valitsijayhdistykset
Vaalikelpoisuudesta
Vaalikelpoisuuden ja esteellisyyden ero:
Vaalikelpoisuus
�� kelpaako lainkaan kunnan
luottamustoimeen/toimielimen jäseneksi
�� lavean tulkinnan kielto
Esteellisyys
�� saako osallistua yksittäisen asian käsittelyyn
�� turvaa päätöksenteon puolueettomuutta
Yleinen vaalikelpoisuus
Erityinen vaalikelpoisuus (KuntaL 34-36 §:t)
Vaalikelpoisuus valtuustoon:
- Vaalikelpoisuuden määrittelyn lähtökohtana on
yleinen vaalikelpoisuus
�� kotikunta
�� äänioikeus kyseisen kunnan kunnallisvaaleissa
�� henkilö ei ole holhouksen alainen
- Vaalikelpoisuuden rajoitukset koskevat:
�� kuntaa valvovaa valtion virkamiestä
�� kunnan palveluksessa olevaa (johtava ja/tai
vastuullinen tehtävä)
�� kunnan palveluksessa olevan yhteisön tai säätiön
palveluksessa olevaa
�� kuntayhtymän palveluksessa olevaa
Valtuuston organisoituminen
Valtuutetut, varavaltuutetut (lukumäärä, käyttö)
Valtuuston puheenjohtajisto
�� puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat
�� toimikausi valtuuston toimikausi tai lyhempi
�� valtuuston puheenjohtaja on kunnan poliittinen johtaja
Valtuuston työjärjestys
�� ei välttämätön, jos vastaavat määräykset annetaan
kunnan hallintosäännön puitteissa
�� valtuuston toiminta
�� varavaltuutetun kutsuminen
�� valtuutetun aloitteiden käsittely
�� valtuustoryhmiä koskevat asiat
�� järjestyksenpito (huom. KuntaL 15 a §)
Valtuuston ydintehtävä: vastaa kunnan toiminnasta ja
taloudesta (tarkemmin KuntaL 13 §)
Valtuuston toiminta /
Valtuustotyöskentely
Asiat valmistellaan pääsääntöisesti kunnanhallituksessa
�� tarkastuslautakunta valmistelee valtuustolle suoraan
sille kuuluvat asiat
Puheenjohtaja johtaa puhetta ja pitää huolen järjestyksestä
�� häiritsevä käytös
Valtuuston kokouskutsu ja esityslistaa
Kiireelliset asiat (KuntaL 55 §)
Valtuuston toimivallan siirto
Voi siirtää toimivaltaansa johtosääntöön perustuen kunnan
muille toimielimille sekä luottamushenkilöille ja
viranhaltijoille
EI koske asioita, jotka lain mukaan luuluvat valtuustolle
Johtosäännössä voidaan antaa toimielimelle oikeus siirtää
toimivaltaa eteenpäin
Hallinnollista pakkoa koskevaa toimivaltaa EI voida siirtää
Kunnan toimielimet / kunnanhallitus ja lautakunnat
Kunnan hallinto asetetaan ja toiminnasta säädetään
hallintosäännöllä ja/tai muilla johtosäännöillä
Kunnanhallitukseen ja erikseen nimettyyn lautakuntaan
voidaan valita vain valtuutettuja ja varavaltuutettuja
Henkilö- ja toimielinvalinnoissa on noudatettava tasaarvolain
(609/1986) säännöksiä
Tasa-arvoL velvoittaa:
Viranomaisen edistämään tasa-arvoa 4 § ja
”Erityisesti tulee muuttaa niitä olosuhteita, jotka estävät tasaarvon
toteutumista.” (Tasa-arvoL 4.2 §)
Järjestämään julkisen hallinnon ja julkista valtaa käyttävien
elinten kokoonpanon tasa-arvoisella tavalla 4 a §.
”Valtion komiteoissa, neuvottelukunnissa ja muissa
vastaavissa toimielimissä sekä kunnallisissa että kuntien
välisen yhteistoiminnan toimielimissä lukuun ottamatta
kunnanvaltuustoja tulee olla sekä naisia että miehiä
kumpiakin vähintään 40 prosenttia, jollei erityisistä syistä
muuta johdu.” (Tasa-arvoL 4 a.1 §)
Kunnanhallitus / vaalikelpoisuus kunnanhallitukseen
(KuntaL 35 §):
Vaalikelpoinen kunnanhallitukseen on henkilö, joka on vaalikelpoinen
valtuustoon, EI kuitenkaan:
�� kunnan keskushallinnossa kunnanhallituksen alaisena toimiva kunnan
palveluksessa oleva henkilö;
�� kunnan palveluksessa oleva henkilö, joka lautakunnan esittelijänä tai
muuten vastaa kunnanhallituksen käsiteltäväksi tulevien asioiden
valmistelusta; eikä
�� henkilö, joka on hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen
jäsenenä taikka johtavassa ja vastuullisessa tehtävässä tai siihen
rinnastettavassa asemassa liiketoimintaa harjoittavassa yhteisössä, jos
kysymyksessä on sellainen yhteisö, jolle kunnanhallituksessa
tavanomaisesti käsiteltävien asioiden ratkaisu on omiaan tuottamaan
olennaista hyötyä tai vahinkoa.
�� Henkilöstön edunvalvonnasta asianomaisessa kunnassa huolehtivan
yhteisön hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen
puheenjohtaja (+ hlö joka vastaa ao. yhteisön edunvalvonnasta)
- Enemmistön kunnanhallituksen jäsenistä on oltava muita kuin kunnan tai
kunnan määräämisvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa olevia
henkilöitä.
Kunnanhallitus / kh:n asema
Vastaa valtuuston päätösten valmistelusta, laillisuusvalvonnasta ja
täytäntöönpanosta
Vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenpidosta
Valvoo kunnan etua, käyttää puhevaltaa ja edustaa kuntaa
Antaa ohjeita eri yhteisöissä, säätiöissä ja laitoksissa kuntaa
edustaville
Vaalikelpoisuus muihin luottamuselimiin (KuntaL 36 §)
Vaalikelpoinen lautakuntaan on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon,
EI kuitenkaan:
�� Henkilö, joka on kunnan palveluksessa ja asianomaisen lautakunnan
alainen
�� Henkilö, joka on asianomaisen lautakunnan tehtäväalueella toimivan,
kunnan määräämisvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa;
eikä
�� Henkilö, joka on hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen
jäsenenä taikka johtavassa ja vastuullisessa tehtävässä tai siihen
rinnastettavassa asemassa liiketoimintaa harjoittavassa yhteisössä, jos
kysymyksessä on sellainen yhteisö, jolle asianomaisessa
lautakunnassa tavanomaisesti käsiteltävien asioiden ratkaisu on
omiaan tuottamaan olennaista hyötyä tai vahinkoa.
LUOTTAMUSHENKILÖIDEN ASEMA
- Luottamustoimi ja luottamushenkilö – tunnusmerkit:
Vaalikelpoisuus
Pakollisuus
Erottamattomuus
Määräaikaisuus
Virkavastuu
Poliittinen vastuu
Eettinen vastuu
Ketkä ovat kunnan luottamushenkilöitä?
�� Valtuutetut ja varavaltuutetut
�� Kunnan toimielimiin valitut jäsenet ja varajäsenet
�� Kunnan kuntayhtymän toimielimiin valitut jäsenet ja
varajäsenet
Ketkä eivät?
�� Kunnan viranhaltijat ja työntekijät
�� Tilintarkastajat
�� Valtion toimielimeen valitut henkilöt
�� Kunnan edustajat yksityisoikeudellisissa yhteisöissä
Luottamustoimesta kieltäytyminen ja ero
Oikeus kieltäytyä, jos:
�� täyttänyt 60 vuotta tai
�� ollut samassa tai samaan toimielimeen kuuluvassa
luottamustoimessa neljä lähinnä edellistä vuotta taikka
�� ollut kunnallisessa luottamustoimessa yhteensä
kahdeksan vuotta
Luottamustoimesta voi kieltäytyä myös muusta pätevästä
syystä (= harkinnanvarainen kieltäytymisperuste)
KUNTALAISEN ASEMA JA OIKEUDET
Osallistumis- ja vaikuttamiskeinojen sääntely
Perustuslaki
Kuntalaki
Yleishallinto-oikeudellinen sääntely
Erityislainsäädäntö
Osallistumisen ja vaikuttamisen sääntely Suomen
perustuslaissa (731/1999)
PL 2.2 §: Kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua
ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä
kehittämiseen.
PL 12 §, Sananvapaus ja julkisuus
PL 13 §, Kokoontumis- ja yhdistymisvapaus
PL 14 §, Vaali- ja osallistumisoikeudet
PL 14.2 §: Jokaisella Suomen kansalaisella ja maassa vakinaisesti asuvalla
ulkomaalaisella, joka on täyttänyt kahdeksantoista vuotta, on oikeus
äänestää kunnallisvaaleissa ja kunnallisessa kansanäänestyksessä sen
mukaan kuin lailla säädetään. Oikeudesta muutoin osallistua kuntien
hallintoon säädetään lailla.
PL 14.3 §: Julkisen vallan tehtävänä on edistää yksilön mahdollisuuksia
osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa häntä itseään koskevaan
päätöksentekoon.
PL 20 §, Vastuu ympäristöstä:
Vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja
kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille.
Julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus terveelliseen
ympäristöön sekä mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan
päätöksentekoon.
Huom. myös PL 6, 11, 16, 17, 19 ja 22 §:t
Kunnan asukkaiden osallistumisoikeus, KuntaL 4
luku:
26 §: Äänioikeus ja äänestysoikeus
27 §: Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet
Osallistumista ja vaikuttamista voidaan edistää erityisesti:
1) valitsemalla palvelujen käyttäjien edustajia kunnan
toimielimiin;
2) järjestämällä kunnan osa-aluetta koskevaa hallintoa;
3) tiedottamalla kunnan asioista ja järjestämällä
kuulemistilaisuuksia;
4) selvittämällä asukkaiden mielipiteitä ennen
päätöksentekoa;
5) järjestämällä yhteistyötä kunnan tehtävien hoitamisessa;
6) avustamalla asukkaiden oma-aloitteista asioiden hoitoa,
valmistelua ja suunnittelua;
7) järjestämällä kunnallisia kansanäänestyksiä.
28 §: Aloiteoikeus
29 §: Tiedottaminen
30 §: Kunnallinen kansanäänestys
31 §: Kansanäänestysaloite
Huom. myös KuntaL 11 luku, Oikaisuvaatimus ja
kunnallisvalitus
Osallistumis- ja vaikuttamiskeinojen sääntely/
keskeinen erityislainsäädäntö
Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999)
Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä
(468/1994)
Ympäristönsuojelulaki (86/2000)
Laki sosiaalihuollon asiakaan asemasta ja oikeuksista
(812/2000)
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista
ja tukitoimista (380/1987)
Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992)
Lukiolaki (629/1998)
Laki ammatillisesta koulutuksesta (630/1998)
Laki ammattikorkeakoululaki (351/2003)
----------------
4 moniste:
-------------------

OIKEUSTURVA KUNNALLISHALLINNOSSA
- Kunnallinen oikeussuojajärjestelmä
Osa hallinnon yleistä oikeussuojajärjestelmää, jonka
puitteissa voidaan erotta:
Preventiivinen oikeussuoja
�� Selkeä lainsäädäntö
�� Hallinnon hyvä organisointi (kuntalaki)
�� Asian käsittelyn ja toimielin- ja viranomaismenettelyn
sääntely (mm. hallintolaki, julkisuuslaki)
Repressiivinen oikeussuoja
Keinot, jotka ovat käytettävissä hallintopäätöksen
tekemisen jälkeen
Hallinnon sisäiset oikeussuojakeinot:
�� Itseoikaisu
�� Oikaisuvaatimusmenettely (= hallintomenettelyä)
Hallinnon ulkoiset oikeussuojakeinot:
�� Hallintolainkäyttöön perustuva oikeussuoja, ennen
muuta VALITUS (hallintolainkäyttölaki 586/1996)
Oikaisuvaatimus ja oikaisuvaatimusmenettely
muutoksenhakuoikeuden erityispiirteenä
Käyttö merkittävintä kunnallisoikeuden ja vero-oikeuden
alueella
�� kuntalaki (365/1995) 89 §
Pakollinen esivaihe ennen kuin asia voidaan saattaa
tuomioistuimen käsiteltäväksi (�� kunnallisvalitus)
Hallintomenettelyä (hallintolain 434/2003 soveltaminen,
jos asiasta ei ole kuntalaissa säännöksiä)
Oikaisuvaatimusmenettelyssä on lainkäytön pirteitä:
�� vaatimus on tehtävä määräajassa
�� määrämuotoisuus (oikaisuvaatimusohjeet)
�� ratkaisu vain niihin kysymyksiin, joihin on vedottu
Sisällöllisesti lähellä hallintovalitusta, kun haetaan
muutosta esimerkiksi sosiaalihuollon viranhaltijapäätöksiin
(ks. sosiaalihuoltoL 45 §)
Kunnallisvalitus
Julkisen vallan käytön ja julkisten hallintotehtävien hoidon
erityisluonteesta (kunnallinen itsehallinto, PL 121 §)
johtuen kunnallisvalitus tulee nähdä omana erityisenä
valitusmuotonaan:
�� kunnan jäsenyyteen sidottu valitusoikeus
�� valitusperuste: laillisuusvalitus
�� kassatorinen (päätöksen kumoaminen ja poistaminen
taikka kumoaminen ja palauttaminen uudelleen
käsiteltäväksi)
Kunnallisvalitusta voidaan pitää puhtaasti hallinnollisessa
(hallinto-oikeudellisessa) mielessä hallintovalituksen
alalajina:
�� ensimmäinen varsinainen muutoksenhakuaste on
hallinto-oikeus
�� muutoksenhaku kirjallisesti, määräajan kuluessa
�� valitus asiasta, joka on ratkaistu tai jätetty tutkimatta
�� valitusviranomainen voi kieltää valituksenalaisen
päätöksen täytäntöönpanon
Kuntalain (365/1995) mukaisen oikaisuvaatimuksen ja
kunnallisvalituksen tutkimatta jättäminen:
jos päätös, johon oikaisua tai muutosta haetaan, koskee vain asian
valmistelua tai täytäntöönpanoa (91 §)
jos oikaisuvaatimuksen tekeminen tai muutoksenhaku on kielletty
(99 §)
jos vaatimuksen tai valituksen tekijä ei ole kunnan jäsen tai
asianosainen (92 §)
jos oikaisuvaatimus- tai valitusaikaa ei ole noudatettu (93 §)
jos kunnallisvalitus on tehty ainoastaan
tarkoituksenmukaisuusperusteilla
Tutkittavaksi otettu oikaisuvaatimus:
Voidaan hylätä sekä tarkoituksenmukaisuus- että
laillisuusperustein
Oikaisuvaatimuksen hyväksyminen merkitsee alkuperäisen
päätöksen kumoamista tai uutta päätöstä. Tehdystä ratkaisusta voi
tehdä kunnallisvalituksen
Tutkittavaksi otettu kunnallisvalitus:
Tulee hylätä, jos kuntalain 90 §:n mukaisia laillisuusvirheitä ei ole
Valituksen hyväksyminen merkitsee päätöksen kumoamista ja sen
lisäksi mahdollisesti asian palauttamista uudelleen käsiteltäväksi
KUNTIEN YHTEISTOIMINNAN
OIKEUDELLINEN PERUSTA
Kuntalaki 10 luku (Kuntien yhteistoiminta) 76 §:
Yhteistoiminnan muodot
�� Kunnat voivat sopimuksen (= tässä julkisoikeudellinen
sopimus) nojalla hoitaa tehtäviään yhdessä.
�� Kunnat voivat sopia, että tehtävä annetaan toisen
kunnan hoidettavaksi yhden tai useamman kunnan
puolesta taikka että tehtävän hoitaa kuntayhtymä.
�� Kunnat voivat myös sopia, että kunnalle tai sen
viranomaiselle laissa säädetty tehtävä, jossa
toimivaltaa voidaan siirtää viranhaltijalle, annetaan
virkavastuulla toisen kunnan viranhaltijan
hoidettavaksi.
Kunnan velvollisuudesta kuulua kuntayhtymään jollakin
toimialalla ja määrätyllä alueella säädetään erikseen.
Laki varallisuusoikeudellisista oikeustoimista 228/1929
(OikTL) 1 luku (Sopimuksen tekeminen)
Kuntalain mukainen yhteistoiminta /
julkisoikeudellinen sopimus
Periaatteellinen lähtökohta: kukin kunta vastaa itsenäisesti kaikista
kunnalle kuuluvista tehtävistä omalla alueellaan
Vaihtoehto: KuntaL 76 ja 77 §:ien mukainen menettely
(sopiminen) kunnallisten tehtävien hoitamisesta
Julkisoikeudellisen sopimuksen määritelmä (Rytkölä):
”Julkisoikeudellinen sopimus on kahden sopijapuolen
yhtäpitävien ja toisensa täydentävien tahdonilmaisujen
yhtyminen, joka sopijapuolten välillä perustaa, muuttaa tai
kumoaa julkisoikeudellisen oikeussuhteen.”
Jos kunnalle kuuluva tehtävä siirretään sopimuksen nojalla toisen
kunnan tai sen viranhaltijan vastuulle, siirtyy myös toimivalta
kyseisten tehtävien hoitamiseksi toiselle kunnalle
(sopimuskunnalle)
Sopimuksen(teon) oikeudelliset muotovaatimukset vähäisiä:
�� Erikseen laadittu ja allekirjoitettu sopimusasiakirja
�� Sopimuskuntien yhtäpitävät päätökset
Kuntien välisen julkisoikeudellisen sopimuksen pätevyys:
�� Päätetty laillisessa järjestyksessä
�� Kunnallisella elimellä on ollut toimivalta sopimuksentekoon
Kuntalain mukainen yhteistoiminta /
kuntayhtymä
Oikeudellisesti kyseessä on julkisoikeudellinen erillinen
oikeussubjekti
�� Perustetaan perussopimuksella
Toimielimet:
Yhtymäkokous jäsenkuntien valitsema toimielin (esim.
kuntayhtymän valtuusto)
�� Yhtymäkokousedustajat
�� Yhtymävaltuutetut
Mikäli kuntayhtymän toimielimeksi ei aseteta valtuustoa,
yhtymällä voi olla ainoana toimielimenä kuntayhtymän
hallitus
�� Tässä tapauksessa yhtymän jäsenkunnat valitsevat
tarkastuslautakunnan yhtymän hallinnon ja talouden
tarkastusta varten
Kuntayhtymän rahoitus: jäsenkunnat (perussopimuksessa
määritellään maksuosuudet), asiakkaat, valtio
Kuntayhtymästä eroaminen: lakisääteiset: ei voi erota,
muu: perussopimuksessa sovitun mukaisesti
Kuntien yksityisoikeudellinen yhteistyö
Perustana OikTL:n mukainen sopimus ja sopimusvapaus
Ilmentää vahvasti kunnallista itsehallintoa:
�� kunnat voivat melko vapaasti ja laajalti päättää, ovatko
ne joissain asioissa yhteistyössä toisten kuntien tai
muiden ulkopuolisten tahojen kanssa – ja millä tavoin
�� yhteistyö voi koskea sekä kunnan lakimääräisiä
tehtäviä että kuntien itselleen vapaaehtoisesti ottamia
tehtäviä
Rajan vetäminen julkisoikeudellisen ja
yksityisoikeudellisen yhteistyön välille on monessa
tapauksessa vaikeata:
�� osaa julkisen hallinnon piiriin kuuluvista tehtävistä on
voitu tai voidaan hoitaa yksityisoikeudellisen
sopimuksen pohjalta
�� ei julkisen vallan käytön alaan kuuluvia,
lähtökohtaisesti yksityisoikeudellisia tehtäviä voidaan
hoitaa esimerkiksi virastomuotoisen kunnallisen
laitoksen toimesta
Kuntien yhteistoiminta / Hallintosopimus
Hallintosopimus on yleisnimitys kaikista julkisyhteisön solmimista
sopimuksista (Mäenpää). Tällöin olennaista ei ole erottelu
julkisoikeudellisiin ja yksityisoikeudellisiin sopimuksiin.
Toisin H.F.G. Sundberg (swe): Hallintosopimukset koskevat aina
hallintotehtävien järjestämistä ja ne ovat sallittuja vain silloin, kun
ne perustuvat määräykseen tai lakiin. Hallintosopimusten
solmiminen on mahdollista vain viranomaisen ”vapaan harkinnan
alueella” �� vaatimus selväpiirteisestä rajasta julkisoikeudellisten
ja yksityisoikeudellisten sopimusten välillä �� hallintooikeudellisen
sääntelyn soveltamisvelvoite
HL (434/2003) 3 §: hallintolain soveltaminen
hallintosopimuksiin:
�� 3.1 §: Tätä lakia sovellettaessa hallintosopimuksella
tarkoitetaan viranomaisen toimivaltaan kuuluvaa sopimusta
julkisen hallintotehtävän hoitamisesta tai sopimusta, joka
liittyy julkisen vallan käyttöön.
�� 3.2 §: Hallintosopimusta tehtäessä on noudatettava hyvän
hallinnon perusteita ja riittävällä tavalla turvattava niiden
henkilöiden oikeudet sopimuksen valmistelussa sekä
mahdollisuudet vaikuttaa sopimuksen sisältöön, joita
sovittava asia koskee.
HL 66 §. Hallintosopimusta koskeva riita
Hallintosopimusta koskeva riita käsitellään hallintoriita-asiana
hallinto-oikeudessa siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään.
HLL 69 §. Hallintoriita-asia
Julkisoikeudellista maksuvelvollisuutta tai muuta
julkisoikeudellisesta oikeussuhteesta aiheutuvaa velvollisuutta tai
oikeutta koskevan riidan samoin kuin hallintosopimusta koskevan
riidan, johon haetaan viranomaisen ratkaisua muuten kuin
muutoksenhakuteitse (hallintoriita-asia), käsittelee hallinto-oikeus.
Kuntien yksityisoikeudellisen yhteistyön muodot
Varsinainen yksityisoikeudellinen yhteistyö
�� Yksityisoikeudelliset sopimukset
�� Yhdistykset
�� Osakeyhtiöt
�� Osuuskunnat
�� Säätiöt
Public-private-yhteistyö
Ulkoistettu toiminta (ostopalvelut)
Kuntien välisen yhteistyön tasot ja muodot
Valtakunnallinen yhteistyö
�� Lakisääteinen yhteistyö
- Laki kunnallisesta työmarkkinalaitoksesta
(254/1993) �� KT
- Kunnallinen eläkelaki (549/2003) �� Kuntien
eläkevakuutus
�� Vapaaehtoinen yhteistyö
- Laki Suomen Kuntaliiton perustamiseen
liittyvistä järjestelyistä (222/1993) �� Suomen
Kuntaliitto (yhdistys) tytäryhteisöineen (lähinnä
kunta-alaa palvelevia yhtiöitä)
- Laki Kuntien takauskeskuksesta (487/1996) ��
Kuntien takauskeskus (julkisoikeudellinen laitos)
- Kuntarahoitus Oyj (Julkinen osakeyhtiö)
- Kunnallisalan kehittämissäätiö (säätiö)
Kuntien välisen yhteistyön tasot ja muodot
Alueellinen yhteistyö
�� Lakisääteinen yhteistyö
- Erikoissairaanhoitolaki (1062/1989)
- Laki kehitysvammaisten erityishuollosta
(519/1977)
- Maakuntajakolaki (1159/1997)
�� Vapaaehtoinen yhteistyö
- kulttuurilaitokset, matkailu, tekniset palvelut
Seudullinen yhteistyö
�� Lakisääteinen yhteistyö seutukuntien puitteissa
- Laki seutuyhteistyökokeilusta (560/2002)
(kumottu, poikkeuksina ns. Kuuma-seutu ja Oulun seutu; ks. L 715/2008)
- erityislainsäädäntöperustainen yhteistyö (JäteL
16 §)
�� Vapaaehtoinen yhteistyö seutukunnallisesti
Paikallinen yhteistyö (esim. naapurikuntien välillä)
�� kuntien yhteinen toimielin
KUNTA- JA PALVELURAKENNEUUDISTUS
(PARAS-hanke)
– tarkoitus ja tavoitteet
• Vahvistaa/uudistaa kunta- ja palvelurakennetta
• Kehittää palvelujen tuotantotapoja ja
organisointia
• Uudistaa rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmiä
• Tarkistaa valtion ja kuntien välistä
tehtävienjakoa
• Parantaa tuottavuutta, hillitä menojen kasvua,
luoda edellytyksiä palvelujen ohjauksen
kehittämiselle
• Tavoitteena elinvoimainen, toimintakykyinen ja
eheä kuntarakenne sekä laadukkaiden ja
asukkaiden saatavilla olevat palvelujen
varmistaminen koko maassa
PARAS-säädökset
�� Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta sekä lait
kuntajakolain muuttamisesta ja varainsiirtoverolain
muuttamisesta vahvistettiin 9.2.2007. Lait tulivat
voimaan 23.2.2007.
Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta
(169/2007)
Laki kuntajakolain muuttamisesta (170/2007)
Laki varainsiirtoverolain muuttamisesta ja
väliaikaisesta muuttamisesta (171/2007)
�� Valtioneuvosto antoi 15.2.2007 kaksi kunta- ja
palvelurakenneuudistushankkeeseen liittyvää asetusta,
jotka tulivat voimaan 23.2.2007.
Asetus kunnan talouden tunnuslukujen eräistä
raja-arvoista (172/2007)
Asetus kunta- ja palvelurakenneuudistusta
koskevien tietojen toimittamisesta
valtioneuvostolle (173/2007)
Kunta- ja palvelurakenneuudistuslain
(169/2007) keskeinen sisältö
�� Tavoitteena uudistettu (vahvistettu) kunta- ja
palvelurakenne
�� Uudistamisen toteuttamisen keinot
�� Kunnan ja yhteistoiminta-alueen muodostaminen
�� Laajaa väestöpohjaa edellyttävät palvelut
�� Eräiden kaupunkiseutujen ja pääkaupunkiseudun
kehittäminen
�� Valtiolle siirrettävät tehtävät
�� Erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa
olevat kunnat
�� Kunnalta edellytettävät toimenpiteet
�� Valtion kuntapolitiikka ja kuntien rahoitus
�� Henkilöstön asema uudistuksessa
PARAS-lainsäädännön luonne
• Puitelaki on määräaikainen suunnittelulaki
• Kolmenlaisia säännöksiä:
• Suunnitteluvelvoitteet
• Kuntien ja kaupunkiseutujen
suunnitelmat
• Kunnan ja kuntarakenteen määrittelyt
• Väestöpohjatavoitteet
• Suoraan sovellettavat säännökset
• Esimerkiksi kuntajakolain säännökset
• Lainsäädäntötoimeksiannot: velvoittaa
valmistelemaan muuta lainsäädäntöä ja
asettaa sille tavoitteita
• Peruspalveluohjelma,
valtionosuusuudistus, valtiolle
siirrettävät tehtävät
Yhteistoiminta-alueen käsite
• Perusterveydenhuolto ja niihin kiinteästi liittyvät
sosiaalipalvelut: vähintään noin 20 000 asukkaan
kunta tai yhteistoiminta-alue
�� Kuntayhtymä tai isäntäkuntamalli
• Kunnat määrittelevät perusterveydenhuoltoon
kiinteästi liittyvät sosiaalipalvelut
• Toiminnan käynnistymisajankohta jäi
avoimeksi
• Lähtökohta: järjestelyjen toteutus
mahdollisimman pian
• takaraja vuoden 2013 alusta
• Ammatillinen koulutus: vähintään noin 50 000
asukasta määritelty suunnittelutavoitteeksi
• vapaaehtoinen tehtävä; rahoitusvelvoite
kuitenkin lakisääteinen
Suunnitteluvelvollisuus eräillä kaupunkiseuduilla
Pääkaupunkiseudun kuntien tuli laatia viimeistään
31.8.2007 mennessä suunnitelma siitä, miten
�� maankäytön,
�� asumisen ja
�� liikenteen yhteensovittamista sekä
�� palvelujen käyttöä kuntarajat ylittäen
parannetaan seudulla ottaen huomioon jo käynnissä
olevat yhteistyön kehittämishankkeet.
Laissa yksilöityjen kaupunkiseutujen tuli laatia
vastaava suunnitelma, jolleivät asianomaiset kunnat
yksimielisesti ole todenneet suunnitelman laatimista
tarpeettomaksi.
Kunnan selvitys ja uudistuksen
toimeenpanosuunnitelma
• Valtuuston hyväksymä selvitys
kuntajakomuutoksista ja
yhteistoimintarakenteista (yhteistoiminta-alue,
laajan väestöpohjan palvelut) sekä suunnitelma
uudistuksen toimeenpanosta valtioneuvostolle
viimeistään 31.8.2007.
• Suunnitelmassa:
• Väestö- ja palvelutarveanalyysi vuosille
2015 ja 2025
• Kunnan taloussuunnitelma ja, jos alijäämää
ei saada suunnittelukaudella katetuksi,
toimenpideohjelma sen kattamiseksi
• Suunnitelma puitelain säätämien keinojen
käyttämisestä
• Selvitys palveluverkon kattavuudesta
• Suunnitelma kunnan keskeisten toimintojen
järjestämisestä ja henkilöstövoimavarojen
riittävyydestä ja kehittämisestä
Erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa
olevat kunnat
Jos kunnan
• rahoituksen riittävyyttä ja vakavaraisuutta
koskevat tunnusluvut ovat olennaisesti ja
toistuvasti koko maan vastaavia
tunnuslukuja heikommat
• alittavat kahtena perättäisenä vuonna
valtioneuvoston asetuksella säädetyt rajaarvot
�� asetetaan arviointiryhmä (kuntaministeriö, kunta,
puolueeton puheenjohtaja), joka tekee ehdotuksen
palvelujen turvaamistoimista
Valtuusto käsittelee toimenpide-ehdotukset ja saattaa
ministeriön tietoon mahdollisia jatkotoimia varten:
�� kuntaministeriön ratkaisu erityisen selvityksen
tarpeesta
Jos palvelujen turvaamistoimet eivät riitä,
valtioneuvosto antaa esityksen kuntajakolain
muuttamisesta… �� (HE 125/2009 vp)
Kuntajakolain (1196/1997) muutos (L
170/2007)
• ”Liitosporkkanoita” ei myönnetä enää 2013 alun
jälkeen tapahtuviin liitoksiin
• Kannustetaan monikuntaliitoksiin
• 1,8 –kertainen tuki 2008 ja 2009 tapahtuville
liitoksille ja 1,4 –kertainen tuki 2010 ja 2011
tapahtuville liitoksille
• Korotettu tuki heikon talouden kunnan liittyessä
2008 tai 2009 alussa (huom. liitospäätösten
kiireellisyys)
• Valtionosuusmenetysten korvaus 5 vuoden ajan
Uutta kuntajakolakia (1698/2009) sovelletaan
vuoden 2011 alusta toteutettaviin kuntajaon
muutoksiin
• Ns. vanhan kuntajakolain (1196/1997) mukaiset
kuntajaon muutosesitykset kuntaministeriöön
viimeistään 31.3.2010.
• Uutta lähinnä kuntien valtuustojen yhteinen
yhdistymisesitys (6-7 §:t), –sopimus (8-9 §:t) ja
–hallitus (10 §)Muut muutokset teknisluonteisia.

--------------------------------------------

http://oheisopintoja.blogspot.com/

------------------------------------------------------